tappavan tylsää

Tänään laittaudun nätiksi ja nauran hyville jutuille. Juon pari lasillista viiniä ja pyyhin huomaamattomasti huulipunan jäljet lasin reunasta. Asettelen lasin aina pöytäliinan kuvion huomioon ottaen -- en tietääkseni kärsi muista pakkomielteistä? Kävelen yksin kotiin ja menen yksin nukkumaan silkkilakanoiden väliin. (Kyllä, olen investoinut aitoihin silkkilakanoihin. Kyllä, olen turhamainen ja mukavuudenhaluinen.)

Olen siis menossa illalla treffeille. Ihan mukavan, fiksun miehen kanssa. Miehen, joka ei kiinnosta minua mitenkään muuten kuin kaverimielessä. En tiedä, olenko tehnyt asian tarpeeksi selväksi vai ei. Toivottavasti. Toivottavasti hän ajattelee itsekin samalla tavalla.